Leikkauksia kulttuuriin, nuorisotyöhön ja liikuntaan
- Noora Koponen
- 11.3.2023
- 1 min käytetty lukemiseen
Valtiovarainministeriö julkisti tällä viikolla mahdollisia tulevia leikkauskohteita. Lista esittää kulttuurista, liikunnasta ja nuorisotyöstä 500-700 miljoonan euron leikkauksia.
Ja kuitenkin me puhumme joka päivä siitä, kuinka painopistettä niin mielenhyvinvoinnin kuin fyysisen terveyden tukemiseksi tulisi siirtää ennaltaehkäisyyn.
Me tiedämme, että kulttuuriala ei vieläkään ole palautunut ennalleen pandemian aikaisista rajoituksista ja tiedämme myös, miten valtava merkitys juuri kulttuurilla on hyvinvointiin ja toisaalta traumojen käsittelyyn.
Me tiedämme, että nuorten pahoinvointi on lisääntynyt viime vuosina räjähdysmäisesti ja osa nuorista on kadonnut ulottuviltamme kokonaan.
Me tiedämme, että lasten ja nuorten ylipaino on lisääntynyt ja kunto romahtanut.
Ja me tiedämme, valitettavasti, että kuluneella viikolla lasten välisiä väkivaltatilanteita teräaseen kanssa on ollut jossain päin maata joka päivä.
Niinpä nyt on kyllä kovin vaikea ymmärtää, minkälaiseen tietopohjaan seurauksineen juuri nämä leikkaukset perustuvat? Ei ainakaan eteenpäin katsovaan ja ennaltaehkäisevään. Ja se antaa syytä huolestua siitä, mikä on ymmärrys kansanterveyden, ja erityisesti lasten ja nuorten terveyden vahvistamisessa ja tukemisessa.
Ei näin.
Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön rahoitusleikkaukset puhuttavat tällä hetkellä perustellusti, sillä ne osuvat suoraan yhteiskunnan ennaltaehkäiseviin palveluihin. On selvää, että kun julkisia resursseja karsitaan, ihmisten arkinen hyvinvointi joutuu koetukselle, ja tarve luoda itselleen rauhoittavia ympäristöjä kasvaa. Tässä yhteydessä on mielenkiintoista tarkastella, miten visuaalinen ympäristö vaikuttaa mielialaamme ja stressitasoihimme. Voit tutustua tarkemmin aiheeseen liittyvään tarjontaan ja inspiroivaan tyyliin täällä olevan valikoiman kautta, joka tuo luonnonläheisyyttä osaksi kodin arkisinta tilaa. Kun puhumme leikkauksista, puhumme usein vain euroista, mutta unohdamme tilallisuuden merkityksen. Sosiologi Ray Oldenburg esitteli aikanaan käsitteen "kolmas paikka", joka tarkoittaa kodin ja työn väliin jääviä epämuodollisia kohtaamispaikkoja. Näitä ovat kirjastot, nuorisotalot ja kulttuurikeskukset. Kun näiden saavutettavuus heikkenee, ihminen vetäytyy yhä enemmän "ensimmäiseen paikkaansa" eli kotiin. Tällöin kodin estetiikka ei ole vain sisustamista,…