Uudesta vammaispalvelulaista saatiin askel joka kannattaa ottaa
- Noora Koponen
- 18.2.2023
- 1 min käytetty lukemiseen
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on juuri saanut mietintönsä uudesta vammaispalvelulaista valmiiksi yksimielisesti. Tämä lopputulos ei todellakaan ollut itsestään selvää silloin, kun laki ensimmäisen kerran valiokuntaan tuli – päinvastoin.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai muokattua lakia lopulta kuitenkin niin paljon, että myös perustuslakivaliokunta antoi sille tiistaina hyväksyntänsä ja tänään mietintöpohjaan saatiin vielä loputkin kriittiset korjaukset tehtyä koskien mm pistekirjoituksen opetusta, liikkumistaidon ohjausta ja hengityslaitteen varassa elävien hoitoa.
Ennen eduskuntaan astumista yksi tärkeimmistä tavoitteistani oli saada Suomeen sellainen uusi vammaispalvelulaki, joka ei syrji. Yksi lain suurimmista ongelmista on ollut niin sanottu voimavararajaus, koska se aiheuttaa vääristymää henkilökohtaisen avun myöntämiseen eri tavoin vammaisille henkilöille. Nyt tätä esityksestäni korjattiin muuttamalla erityisen osallisuuden tuen pykälää niin, että sen saantiedellytykset helpottuvat ja minimituntimäärä nousee samalle tasolle henkilökohtaisen avun kanssa. Tokikaan tämä ei yksinään ratkaise voimavararajauksen ongelmallisuutta, ja juuri siksi on tärkeää, että valiokunta päätti, että yhdenvertaisuuden toteutumista seurataan ja tarvittaessa voimavararajaus poistetaan.
Olennaista oli myös, että kehitysvammaisten henkilöiden subjektiivinen oikeus työtoimintaan ja työhönvalmennukseen säilyy ja lapsiperhelle kohdentaneet maksujen korotukset poistuvat.
Jokainen vammainen on yksilö, oma henkilönsä. Ja vammaisen henkilön arkeen nivoutuu usein koko perhe.
Vammaispalvelulain perimmäinen tarkoitus on mahdollistaa ja turvata vammaisten yhdenvertainen osallisuus yhteiskunnassa. Niin lasten kuin aikuisten. Oma ajatukseni on koko ajan ollut, että vaikka laki ei olisi täydellinen, se ei saa olla vammaiselle vahingollinen eikä heikentää hänen oikeuksiaan. Nyt näyttää siltä, että askeleet tähän on otettu ja olen siitä tyytyväinen. Upeaa on niin ikään se, että uuden vammaispalvelulain alle kuuluu jatkossa myös neurokirjo.
Minun sydämeni on tässä laissa.
Erittäin hyvä kysymys ja täysin aiheellinen huoli. Alueelliset erot ovat todellisia, ja siksi on tärkeää, että kansalaiset seuraavat ja vertailevat palveluiden toteutusta myös itse. Useat järjestöt tekevät omaa seurantaa, ja virallista raportointia tulee Valviran ja THL:n kautta. Suosittelen tutustumaan kokemuspohjaisiin alustoihin, joilla ihmiset jakavat näkemyksiään palveluista eri puolilta Suomea. Esimerkiksi tämä sivusto tarjoaa selkokielisiä analyyseja ja kerää palautetta uuden lain käytännön vaikutuksista. Näitä tietoja voidaan käyttää myös vaikuttamistyössä ja viestinnässä päättäjille. Lain onnistuminen riippuu lopulta siitä, kuinka hyvin sitä seurataan ja kehitetään yhdessä.