MTV:n tarjouskampanjasta löytyy yhtä sun toista. Olinko nyt varmasti kiireessä lähtiessäni sammuttanut tietokoneen työpaikalla? ”Mikä kohdeyleisö teidän on vaikeaa tavoittaa?”, havahdun.
Äh, hirveän paljon asiaa ja kysymyksiä perjantai-iltapäivälle! Olen tosin kuullut sen jo monta kertaa ennenkin. Kenet haluan tavoittaa, ketä en halua tavoittaa?
Ai miten niin en halua tavoittaa?
”Mitä ihmisryhmää haluat ennaltaehkäistä tai kuntouttaa?” Fysioterapeuttina en ymmärrä kysymystä. En ole koskaan ajatellut olla tavoittamatta ketään. Minun luokseni tullaan iästä, sukupuolesta, ammatista tai työttömyydestä riippumatta. Jokaisen kohdalla tavoite on sama: kuntouttaa ja ennaltaehkäistä sairauden/kivun pitkittymistä.
Ehkä minulla on vain niin kova nälkä, etten ymmärrä kysymystä. Mutta toisaalta olen pohtinut samaa monta kertaa ennenkin. Ei ennaltaehkäisy tai kuntoutus ole kohderyhmäkysymys.
En näe itseäni vetämässä rajaa työssä käyvien henkilöiden tai kotiäitien välille. Sen enempää kuin vammaistenkaan. Ennaltaehkäisy on samaa asiaa, oli kyseessä sitten mielenterveyden ongelmista kärsivä nuori tai omaishoitaja.
No, ruoka ratkaissee ongelman ja saan ajatukseni hetkeksi muualle. Samaa on selvästi suunnitellut työviikkonsa päätteeksi moni muukin. Ravintola on pieni, ja jonoa on ulko-ovelle asti. Tyhjiä paikkoja on jäljellä neljä. Yhdellekään vapaalle paikalle ei tosin pääse. Niissä säilytetään takkeja tai laukkuja, yhdessä on rukkaset.
Meitä ennen on kaksi ihmistä ja jälkeemme tulee isä kahden pienen pojan kanssa. Toinen pojista odottaa sisä- ja ulko-oven välissä. 30 minuutin kuluttua isä ja lapset saavat pöydän. Rukkaset ja takki ovat paikoillaan edelleen. Tuulikaapissa on jo joku muu.
Miten toisen ihmisen vierelle ottaminen on sinulta pois? Vai voisiko se olla pieni teko, jolla ennaltaehkäistään surullista mieltä, pitkään paikallaan seisomisen aihuttamaa selkäkipua tai pienten sormien paleltumista? Eikä se maksaisi mitään! Kaikki kuuluvat kohderyhmään.
Mitä, jos ketään ei rajattaisikaan pois?
Comments