Eläköityminen ennenaikaisesti työelämästä kasvaa Suomessa, kerrotaan HS:n teettämässä kyselyssä. Perinteisesti ajatellaan, että alle 65-vuotias, fyysisesti perusterve ihmisen on täysin kykenevä työelämään. Olisi ihanteellista, jos tilanne olisi tämä.
Fysioterapeutin työssä törmään viikoittain työkyvyttömiin ihmisiin. Pääsääntöisesti koskaan se ei ole heidän oma valintansa. Joskus fyysinen vamma tai kipu on työkyvyttömyyden syynä. Se on ikään kuin yhteiskunnallisesti hyväksyttävin selitys sille, että työnteko ei juuri nyt onnistu. Joskus fyysinen kipu on jatkunut niin pitkään, että ihminen uupuu. Fyysisestä oireesta tulee psyykkinen sairaus.
Toisinaan fyysinen kipu voi olla seurausta psyykkisestä sairaudesta, esimerkiksi masennuksesta. Kipeää olkapäätä on terapeuttisesti haastavaa hoitaa, jos sairauden syy ei olekaan patologinen. Terapeutin työn yksi haaste on näiden asioiden tunnistaminen toisistaan; kumpi on ensisijainen oire, kumpi seuraus.
On muistettava, että kukaan tuskin haluaa voida huonosti. En ole urani aikana tavannut yhtään henkilöä, joka valitsisi tehdä niin. Kivulle on aina olemassa jokin syy, mutta sen tunnistaminen voi olla vaikeaa. Harva ihminen oikeasti haluaa päätyä ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle.
Tilastoista näkyy, että riski työelämästä syrjäytymiseen on viimeisimpien vuosien aikana kasvanut.
Taloudellinen tilanne on heikko, ihmiset ovat stressaantuneita ja useat voivat huonosti. Lapsuudessa saadut selviytymiskeinot ja perusturvallisuus määrittävät sitä, miten aikuisuuden haasteista selvitään. Monien keinot tässä ovat heikot.
Työelämässä oireilevaa ihmistä tulisi tukea mahdollisimman pian. Jos esimerkiksi työntekijä sairastuu akuuttiin selkäkipuun, yhdellä fysioterapiakäynnillä on mahdollista ehkäistä usean kuukauden kroonistunut kipukierre. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet, niin työelämässä kuin jo varhaislapsuudessakin, ovat avain hyvinvointiyhteiskunnan elvyttämisessä.
Vai onko hyvinvointiyhteiskunta sitä, että laitetaan laastari sitten, kun haava jo vuotaa? Vai voisiko se olla sitä, että suojavarusteet on saatavilla jo alkuunsa niin, että haavoja ei tule?
Eikö jokainen haluaisi kuitenkin lähtökohtaisesti voida hyvin? Ihminen on tutkitusti tehokkaimmillaan voidessaan hyvin. Hyvinvoiva ihminen on paitsi onnellinen, myös taloudellisesti kannattava.
Liittyen;
Comments